Tukkilaiskisat Saaren Kansanpuisto 1976

Tukkilaiskisat Saaren Kansanpuistossa 6.5.1976

Lounais-Hämeen Metsäalan Yhteistoiminta r.y.

Yhteistoiminnan synty ja kasvu

Lounaishämäläiset metsäammattimiehet toteuttivat ajatuksen, että heillä pitäisi olla toimintaa, joka kattaisi koko metsäammattikunnan ja siten lähentäisi keskinäistä kanssakäymistä sekä työasioissa että harrastustoiminnassa.
osa metsämiehistä ne kaksitoista ”puuhamiestä” kokoontuivat Forssaan hotelli Maakuntaan huhtikuun 4 päivänä 1950 ja yksimielisesti päättivät perustaa Lounais-Hämeen Metsäalan Yhteistoiminta -nimisen yhdistyksen.
Perustavassa kokouksessa luotiin ne toimintaperiaatteet, joiden varaan koko yhdistyksen perusta kiteytyy eli lyhyesti sanottuna; Hyvän metsämieshengen luominen keskinäisellä kanssakäymisellä, ammattitaidon kohottaminen erilaisilla koulutustilaisuuksilla, retkeilyillä, opintomatkoilla ja metsäurheilutoiminnalla. Lisäksi vanhojen perinteiden vaaliminen lähinnä tukkilaiskisojen merkeissä, sekä metsätyön arvostaminen.

Tukkilaiskisat

Tukkilaiskisat ovat kuuluneet yhdistyksen toimintaan sen ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen. Tukkilaiskisat ovatkin se näkyvin osa jolla metsämiehet yhdistyksenä toiminnastaan tiedottavat.
Saaren kansanpuisto valmistautuu nyt vastaanottamaan XIII:sta Tukkilaiskisojaan –kisoista on tullut perinne – perinne joka saumattomasti liittyy Saaren kesään ja helluntaihin.
Tukkilaiskisojen ohjelma on kaksiosainen tukkilaisviihteellinen ”ruohikko-osa” ja varsinaiset tukkilaislajit (ilman koskenlaskua).
Ohjelmassa ja järjestelyissä olemme pyrkineet siihen, että tukkilaiskisoista tulisi koko perheen juhla, että tänne tultaisiin virkistäytymään ja viihdyttäisiin, sekä saamaan kosketusta entiseen niin romanttisenhohtoiseen tukkilaisperinteeseen.
Tukkilasikisojen järjestelyissä olemme saaneet täyden tuen Saaren kartanolta, kaupunginjohtaja Erik von Freckell´iltä ja metsämiesten ”emänniltä”. Kauneimmat kiitokset hyvästä yhteisymmärryksestä ja uhrautuvasta talkootyöstä.
Yhdistyksemme kiitokset myös ohjelmalehtisen kannattajailmoittajille. Toivotamme tukkilaiskisavieraamme ja ohjelman suorittajat tervetulleiksi Saaren kansanpuistoon XIII:sta tukkilaikisoihin.

Tammelassa 5 päivänä kesäkuuta 1976
Lounaisi-Hämeen Metsäalan Yhteistoiminta r.y.

Pauli Kivistö
puheenjohtaja

TUKKILAISKISAPERINNE

1. PERINNE

Varsinaisesti kisamuodossa tukkilaislajeja on harrastettu runsaat 40 vuotta. Ensimmäisenä kisoja järjestettiin Lieksassa ja Rovaniemellä. Lähtökohtana oli ajatus ”Jotta savottalaisten uittotyössään kehittämä voima ja taitavuus tulisi myös suuren yleisön nähtäville jotta tukkilaisten vaimot ja morsiamet pääsisivät kerran kesässä maalikyliin rentoutumaan.”
Tukkilaislajien harrastus liittyy suoranaisesti uitossa tarvittaviin taitoihin. Tässä muodossaan kisaperinnettä ei ole muualla koko maapallolla.

2. TUKKILAISKISALAJIT

Valtakunnan mestaruudesta kamppailtiin ensi kerran Kuhmon Pajakkakoskella 1949. Nykyisin kilvoitellaan 1) raskaassa tukkilaismaratoonissa, johon kuuluvat soutu, veneenveto puominvartta keksillä, puomillajuoksu, sumajuoksu, sestominen ja maastojuoksu, 2) uljaassa koskenlaskussa, jota usein pidetään kisojen kuningaslajina eikä suotta, 3) taitoa vaativassa sauvonnassa ja 4) yhteistyötä vaativassa joukkuesoudussa.
Näytöslajeina on usein kuuluisa tukkilaisvala ja hilpeä vettä roiskiva rullaus.

3. MESTAREITA

”Kaikkien aikojen” valtakunnan mestareita ovat Simonjokivarren veljekset Vertti ja Lauri Leinonen, jotka edelleen kärkkyvät kärjen tuntumassa. Lieksalainen Martti Eronen on voittanut yleismestaruuden 1973 ja Iijoen kasvatti Pekka Nyman on vankasti perimässä Leinosten manttelia. Pekka on vakuuttavasti vienyt mestaruudet (koskenlasku, maraton) 1974 j a1975. Nyman ja Eronen ovat tänään täällä.

4. KISAPAIKKOJA

Täällä Saaressa järjestetään kisat joka toinen vuosi. Täydellisinä tukkilaislajit nähdään vuosittain Sodankylän Porttikoskella, Pudasjärven Kurenkoskella, Lieksassa (tänä vuonna valtakunnan mestaruuskisat ja Jätkän kulttuuripäivät) ja Ilomantsin Lotinankoskella. Silloin tällöin lasketaan Kyrönjoen Hiirikoski ja joskus nähdään mahtava koskenlaskunäytös Alatornion Kukkolassa, Tornionjoen ja koko maan suurimmassa vapaana kuohuvassa koskessa.

5. MISTÄ TUKKILAISET

Edellä mainittujen paikkakuntien lisäksi on lajin harrastajia myöskin Virroilla ja Hauholla. Erityisesti mainittakoon Sodankylä, jossa mestari (1961, 1962) ja lajin aktiivi Pauli Yliaska kouluttaa kovaa joukkoa vuosittain.
Tukkilaiskilpailijat ovat lähteneen metsätyön parista, jossa osa heistä toimii edelleenkin. Uusia miehiä löytyy vaalimaan tätä kansan- ja työväenperinnettä ja Saaressa nyt pidettävät kisat ovat omiaan nostamaan perinteen arvoa.

Rannassa usein olleena
Pekka Lanko

XIII Tukkilaiskisojen ohjelma

Saaren kansallispuistossa 1976-06-05 I Helluntaipäivänä

1.Tanssia Eero Kurjen orkesterin tahdissa
ennen pääjuhlaa pääset tukkilaistunnelmiin
2. Rallit ruohikolla (Juontaa Erkki Liikanen)
Me tulemme taas Keksikkäät
Avaussanat Armas Pohjola
Kaunis Veera Keksikkäät
Prinsessa Armada ’
Juhlapuhe Heino Linna
Tanhuja, tanssia Forssan tanhuryhmä
Miten puu ui Tammelassa Erkki ja vanha uittaja
Kaksi vanhaa tukkijätkää Keksikkäät
Vielä niitä honkia humisee
Metsätyömerkkien jako Pekka Virtanen
Anderson Arvo
Kivijärvi Otto
Pasu Aleksander
Eskman Paavo
Krokberg Jalmari
Savotan Sanni Keksikkäät ja Forssan tanhuryhmä

3. Tanssia tauolla
Puutunut pylly vasten puutunutta pum pum!

4. Pinnistykset ponttuulla, puomilla ja pölkyllä
Juontaja Pekka Lanko. Lajien välillä Erkki Liikasen esityksiä.
6. Suma- ja puomijuoksu
7. Sestominen
8. Rullaus
9. Kissanhännän veto
10. Palkintojen jako
11. Viimeinen lautta

5.Sävelet saatelkoon saaresta
Lopetukset lavalla

KILPAILULAJIT JA MUU OHJELMA

1. Sauvonta on henkilökohtainen laji, jossa kilpailija soutaa kosken alas, kiertää merkkipoijun ja sauvoo lähtöpaikalle. Aika ratkaisee sijoituksen.
2. Joukkuesoutu suoritetaan kolmihenkisin venekunnin. Työveneellä soudetaan koski alas, kierretään poiju ja ylitetään muutamia puomiesteitä. Paras aika voittaa.
3. Koskenlasku suoritetaan henkilökohtaisena kilpailuna yhdellä tukilla sauvointa apuvälineenä käyttäen. Kilpailija saa pudota tukilta yhden kerran, mutta lähtiessä ja maalissa on seisottava tukilla. Aikapisteiden summa ratkaisee sijoituksen.
Moottorisahauskilpailun loppukilpailuun pääsee 14 alkuerien parasta. Kilpailu käsittää seuraavat kolme lajia: kiekkojen sahaustuetusta pystypölkystä, tarkkuuskatkaisu ja oksien karsiminen. Virheistä tulee aikalisää ja paras aika ratkaisee.
Puomillajuoksu on henkilökohtainen laji. Kilpailija saa pudota, mutta hänen on omin avuin noustava putoamispaikalla. Aika ratkaisee.
Rullaus. Viimeisenä tukille jäänyt on voittaja.
Näyttely. Kilpailualueella esittävät eri liikkeet moottorisahoja ja muita metsätyövälineitä.
Kenttäravintola. Ruokaa ja virvokkeita.
Tukkilaistanssit. Porttikosken katetulla lavalla lauantai-iltana 7.7. klo 20.30.

Pääsyliput: Lavatanssit aikuiset 15,-, sotilaat 5.-
kilpailut, aikuiset 15,-, sotilaat ja lapset 5,-

Majoitukseen on käytettävissä Sodankylän kirkonkylän 1 lk hotelli,
kolme matkustajakotia, retkeilymaja ja mökkejä Nilimellan ja Orakosken leirintäalueilla.